22. tammikuuta 2017

Testissä Sarva D'vil 2

Yhdet rakastuvat maalliseen mammonaan, toiset perinteisemmin ihmisiin ja kolmannet musiikkiin tai kuvataiteeseen. Joidenkin tuon viehättävämmän sukupuolien edustajien tiedetään jopa rakastuneen kenkiin ja nyt kaltaiselleni kaksilahkeiselle kolahti sama asia: I'm in love with my new shoes!

Houkutuskuva - ei mitään tekemistä aiheen kanssa

Viime viikon perjantaina Turun Suunnistajan Kaupasta haetut Sarvat on nyt virallisesti koeponnistettu. Kyseessä on kotimaisen valmistajan D'vil2 malli, jonka Sarva sanoo olevan 3-in-1 kenkä. Tarkoittaen sitä että kenkä taipuu talvijuoksun lisäksi kesäisempään polkujuoksuun ja suunnistukseen. Painoa parilla on 270 grammaa, dropin (kannan ja päkiän välinen ero) ollessa 4 mm. "Normikenkää" pienempi droppi tarkoittaa käytännössä sitä, että askellus ohjautuu enemmän kohti luonnollista juoksua jossa päkiä koskettaa maahan ensimmäisenä. Maltillisen vaimennuksen takia kenkä ei välttämättä sovi kovin raskastekoiselle tai aloittelevalle juoksijalle, joskin poluilla juostaessa iskutus on asfaltilla juoksua armollisempaa. Kenkää valittaessa kannattaa haastatella niitä oikeita asiantuntijoita.



Sarvat ovat juoksuttaneet minua hiekkatiellä, asfaltilla ja erilaisilla poluilla. Toisinaan hitaasti, välillä reippaammin ja tietysti myös täysiä - lyhyiden intervallien muodossa. Yhteistä jokaiselle lenkille oli pääosin jäätikköinen alusta, jonka päällä on usein ollut lunta. Toki siellä täällä myös paljas asfaltti pääsi yllättämään. Kaikkiaan juoksua kertyi kuutena päivänä, lyhyimmän lenkin jäädessä alle viiteen kilometriin, pisin jotos reilut 22 kilometriä. Kaikkiaan tuona aikana matkaa kertyi 78.5 km.

Faktaa kengistä löydät kenkävalmistajan sivuilta. Suunnistajan kaupan tietopläjäyksen samasta kengästä löydät täältä.




Omat kokemukset nastallisista juoksukengistä rajoittuu vanhoihin Icebugeihin, jotka toki valmistajan ilmoituksen mukaan soveltuvat myös juoksuun. Pidon puolesta kyseisillä möhkäleillä voisikin lähteä vaellukselle napajäätikölle. Takuulla pitää, mutta ei ne kyllä juoksemiseen soveltuneet. Icebugien tuntuman kummitellessa takaraivossa, D'vilit  olivat todella tervetullut lisä omaan 15 juoksukenkäparin valikoimaan. Viime syksynä paasasin eräälle maltillisemmin juoksusta kiinnostuneelle läheiselleni nastereiden tarpeettomuudesta, olinhan itsekin täysin vakuuttunut siitä ettei moisia mihinkään tarvitse. How little did I know. Terkkuja vaan sinne kauas pohjoiseen.

D'vil 2:n 17 nastaa

Onnistunutta ostoprosessia kuvasin jo edellisessä postauksessa, joten en pureudu siihen uudelleen. Kapealestinen D'vil 2 istuu omaan jalkaani kuin tinakenkä prinsessa Ruususelle, eikä tähän mennessä juostuilla reilun puolimaratonin mittaisilla polkupitkiksillä ole ollut tarvetta varpaiden teippauksille. Ei hiertymiä, kolotuksia tai väriään muuttavia kynsiä.

Päällimäisenä kengästä jäi mieleen keveys ja ilmiömäinen juostavuus. Mitä enemmän vauhtia, sitä paremmalta kenkä tuntui. Itse en kokenut että vaimennusta olisi kaivattu lisää, tosin en lähtisi D'viliä aivan aloittelijalle suosittelemaan. Sarvan mukaan tossun päällinen on vettähylkivä, tätä ominaisuutta en viikon aikana päässyt, tai joutunut testaamaan. Turussa on lunta melko vähän ja lumisemmissa paikoissa polut olivat hyvin pakkautuneet.


Sarva D'vil 2

Plussaa:
+ hyvä pito, paitsi peilijäällä
+ loistava juostavuus, houkuttelee reippaaseen juoksuun
+ istuvuus omaan jalkaan
+ kotimainen

Miinusta:
-kengästä on tarjolla vain vihreä väri, joka ei tunnetusti matchaa mihinkään!


Tekniset tiedot kaapattu Sarvan sivuilta


  • Unisex talvijuoksu
  • Kapea/medium lesti
  • Väri: musta/vihreä
  • Päällinen: tiivis nailonkangas
  • Vuori: mesh
  • 17 tähtinastaa
  • Kevyt vaimennus kannassa ja päkiällä
  • Vettähylkivä
  • Koot UK 3-12
  • Paino UK13 270 g (UK 8)
  • Drop 4 mm
  • Neutraali askellus


Kuten jo yllä kirjoitin, omaan hyvin rajallisen kokemuksen nastallisista tossuista, joten en voi lähteä vertaamaan kyseisiä Sarvoja kilpailijoiden, tai edes Sarvan toisiin malleihin. Omaan jalkaan kengät kuitenkin istuvat niin hyvin, että kyseessä on eittämättä eräät lempikengistäni. Voisin jopa kuvitella laittavani nämä jalkaan kesäiseen märkään metsään. Jos D'vilit tuntuvat kapealta, Sarvan mallistossa on myös leveämpilestinen Xero 3.

Eteisen kaapissa on odottamassa vielä kahdet kevyehköt Brittiläisen Inov-8:n kengät, kevään saapuessa nähdään onko Terraclaw:sta tai Race Ultrasta kotimaisen Sarva D'vil 2:n haastajaksi. Stay tuned.

Millaisia kokemuksia sinulla on D'vileistä? Entä muista Sarvoista?

2 kommenttia:

  1. Moro Jari!

    Kiitti hyvästä postauksesta lempikengistäni.
    Mulla on kokemusta seuraavista nastareista: Salomon Spikecross 3, Sarva Xero 3 ja Sarva D'vil 2

    Salomoneissa selkeesti heikoin pito isoin droppi ja pehmein vaimennus. Soveltuu lähinnä lumisille teille hitaille pitkiksille. Poluilla ne on liian klohmot, eikä pito riitä jääpohjalla.

    Xero 3:set juoksin loppuun viimetalvena. Istuu hyvin vaikka jalkani on kapea, aivan teknisimmissä poluissa päkiä liukuu hieman sivuille. Mukava vaimennus, josta on iloa teillä. Valitettavasti nastat painuivat/kääntyivät jo 400 juostun kilometrin kohdalla. En tiedä mikä on nastakengän odotettu elinikä aggressiivisessa käytössä? Mutta reklamoin kengistä Suunnistajan kauppaan (jossa enteellisesti oli ostohetkellä, suositeltu ottamaan yhteyttä, jos tulee ilmi vikoja esim. Nastojen kanssa). Sain loistavaa palvelua ja pikaisesti uudet kengät vanhojen tilalle.

    D'vileillä olen nyt juossut tänätalvena 300km pääosin poluilla. Ylivoimaimen istuvuus, mahtava pito, loistava tuntuma. Kaikki ominaisuudet siis kiitettävää tasoa. Tiellä kevyt vaimennus vaatii juoksijan omaa vaimennus tekniikkaa.

    Mutta Jo 300km kohdalla kaksi nastaa päkiän kohdalta painunut/kääntynyt ja lisäksi päkiän ulkosyrjältä nappulat nastan vierestä ovat kuluneet etuosastaan kokonaan pois (askellan päkiällä ja tästä kohdasta muutkin kenkäni kuluvat).

    Take home message:
    Sarvan kengät ovat istuvuudeltaan ja juoksuominaisuuksiötaan parhaita. Pito on myös loistava niin nastallisissa kuin nastattomissakin kengissä. Ainoa miinus on pohjamateriaalin nopea kuluminen ja nastojen "pettäminen". Tästä huolimatta tulen ehdottomasti juoksemaan sarvoilla tulevatkin talvet. Ehkä olisi utopistista luulla nasta kengän kestävän kaksi talvea ja yli 1000km?

    VastaaPoista
  2. Hellou Tuukka,

    Kiitos erinomaisista kommenteista. Ja kiva jos kengät istuu sielläkin. :) Oma valintaprosessi ohjautui Sarvaan ja suunnistajankauppaan siitä syystä että useampi poluilla juokseva tuttuni vannoi Sarvan nimeen. Ajatuksena oli Xero sen leveämmän lestin takia, mutta D'vilin loistava istuvuus ratkaisi valinnan. Omien tossujen mittarissa reilun toistasataa kilometriä, eikä nastat ainakaan vielä osoittaneet vääntymistä tai irtoilua. Toki omilla polkupitkiksillä vauhti on niin maltillista että ehtii hyvin katsomaan mihin sen jalkansa laskee. Kaksi talvea ja tonni? Kestävyys riippuu varmasti paljon siitä miten paljon lunta on poluilla, eli paljonko kiviä ja juuria näkyy. Toisaalta, jos kenkiä suositellaan myös suunnistukseen (D'vil), niin luulisi sen kestävän myös vähän kovempaa kyytiä.

    Vaikka Salomonin S-Labeilla olenkin juossut pitempiäkin siivuja, niin Spikecrosseja en tohtisi edes kokeilla. Eräs ystäväni on aivopessyt minut niin pahasti. Terkkuja vaan Teemu S:lle. ;)

    Hyvä kuulla että myös Sarvan jälkimarkkinointi toimii. Olen aina sanonut että kun tehdään niin aina sattuu ja tapahtuu, sellaisiakin asioita joita ei pitäisi. Oleellista on miten tilanne hoidetaan. Toivotaan kuitenkin ettei itse tarvitse mennä Suunnistajan kauppaan, muutoin kuin lisää kenkiä ostamaan.

    VastaaPoista